Työnantaja voi sanoa työntekijän irti tämän rikkomuksen tai laiminlyönnin perusteella, mutta se edellyttää yleensä aiempaa varoitusta. Varoituksella tulee olla asiallinen yhteys irtisanomisperusteeseen. Yhteyden olemassaolo ei aina ole yksiselitteistä, vaan oikeus ratkaisee sen kokonaisharkinnan perusteella kussakin yksittäistapauksessa.
Vaasan hovioikeus antoi maaliskuun lopussa ratkaisun varoituksen asiallisesta yhteydestä irtisanomisperusteeseen. Hovioikeus arvioi, oliko varoituksen perusteena olleella tapahtumalla sellainen asiallinen yhteys irtisanomisen perusteena olleeseen menettelyyn, että varoitus voitiin ottaa huomioon harkittaessa irtisanomiskynnyksen ylittymistä.
Tapauksessa oli kyse pakettiautomyyjän irtisanomisesta. Hän oli saanut kirjallisen varoituksen koeajo-ohjeiden rikkomisesta käytyään asiakkaan kanssa koeajolla liikennekäytöstä poistetulla autolla. Vajaata kuukautta myöhemmin työntekijä oli ollut luvatta poissa töistä, minkä jälkeen työnantaja oli irtisanonut hänet. Työnantaja oli ilmoittanut irtisanomisen perusteiksi huomautuksista ja varoituksista huolimatta jatkuneen työnantajan ohjeiden noudattamatta jättämisen ja luvattoman poissaolon.
Lue lisää: Lakimies vastaa: Onko epäasiallinen käytös irtisanomisperuste?
Työsopimimuslain pääsääntönä on, ettei työnantaja saa irtisanoa työntekijää tämän rikkomuksen tai laiminlyönnin perusteella, ennen kuin hän on antanut tälle varoituksella mahdollisuuden korjata menettelynsä. Työnantaja saa poiketa tästä velvollisuudestaan vain, kun irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, ettei häneltä voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.
Asiallisen yhteyden vaatimus täyttyy, kun työnantaja irtisanoo työntekijän joko varoituksessa mainitun tai sitä vastaavan menettelyn takia.
Varoituksen tarkoitus on muistuttaa siitä, miten työnantaja reagoi, jos työntekijä syyllistyy uudelleen varoituksessa tarkoitettuun rikkomukseen tai laiminlyöntiin. Työnantaja voi irtisanomistilanteessa vedota vain sellaiseen varoitukseen, jolla on asiallinen yhteys irtisanomisperusteena olevaan moitittavaan menettelyyn.
Asiallisen yhteyden vaatimus täyttyy, kun työnantaja irtisanoo työntekijän joko varoituksessa mainitun tai sitä vastaavan menettelyn takia. Työnantaja ei sen sijaan voi vedota sellaiseen varoitukseen, joka on annettu eri asiasta, kuin mistä irtisanomisperusteissa on kyse.
Työnantajan ei tarvitse käyttää työntekijän menettelystä samaa termiä sekä varoituksessa että irtisanomisilmoituksessa, jotta asiallisen yhteyden vaatimus täyttyisi. Toisaalta asiallista yhteyttä ei muodosta esimerkiksi pelkästään se, että työnantaja ilmoittaa sekä varoituksen että irtisanomisen perusteeksi sääntöjen rikkomisen.
Hovioikeus totesi ensinnäkin, että koeajoa koskevien ohjeiden rikkominen osoitti joko työntekijän piittaamattomuutta ohjeita kohtaan tai tietoista riskinottoa. Toiseksi se arvioi, että työntekijän oli pitänyt ymmärtää, ettei hänellä ollut lupaa olla poissa töistä. Näin ollen luvaton poissaolo ei ollut johtunut ajattelemattomuudesta.
Työntekijän asennoituminen tekoonsa ilmensi kummassakin tapauksessa vakavaa piittaamattomuutta työnantajan määräyksistä.
Hovioikeus kiinnitti huomiota siihen, että varoituksen ja irtisanomisen perusteena olevat tapahtumat olivat tosiseikastoiltaan erilaiset. Se totesi kuitenkin, että erilaisten velvollisuuksien rikkominen voi osoittaa samanlaista työntekijän asennoitumista ja välinpitämättömyyttä työtehtävien suorittamisessa.
Hovioikeuden mukaan kyse oli molemmissa tapauksissa työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden rikkomisesta. Se totesi myös, että työntekijän asennoituminen tekoonsa ilmensi kummassakin tapauksessa vakavaa piittaamattomuutta työnantajan määräyksistä. Näin ollen hovioikeus katsoi, että varoituksen perusteena olleella ohjeiden rikkomisella ja luvattomalla poissaololla oli asiallinen yhteys. Sen nojalla varoitus voitiin ottaa huomioon, kun irtisanomisperusteen täyttymistä arvioitiin.
Kuten hovioikeuden ratkaisu havainnollistaa, asiallisen yhteyden vaatimus rajoittaa irtisanomistilanteessa työnantajan oikeutta vedota aiemmin antamaansa varoitukseen. Varoituksen yhteyden olemassaolo ratkaistaan kokonaisharkinnalla kussakin yksittäistapauksessa.
Lue lisää Finlexistä varoituksen asiallisesta yhteydestä:
https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2004/20040063
https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2005/20050017
https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2018/20180028